Apua selkäkipuihin ja hyvä ryhti

Raskausaikana ryhti muuttuu ja samoin saattaa käydä esim. lihasepätasapainon tai epäergonomisten, pitkään jatkuneiden, staattisten asentojen seurauksena. Keho tottuu pikkuhiljaa muuttuneeseen asentoon ja siitä muodostuu uusi normaali.

On hyödyllistä opetella hahmottamaan kehoa ja ryhtiä, sillä hyvä ryhti auttaa ja ohjaa lihaksia toimimaan tarkoituksenmukaisella tavalla sekä vaikuttaa melkoisesti mm. itsetuntoomme ja tuntemukseen omasta itsestämme.

Huono ryhti altistaa erilaisille kiputiloille ja mm. niska- ja selkävaivoille. Hyväryhtinen ihminen näyttää terveemmältä, nuoremmalta, itsevarmemmalta ja reippaammalta. Lisäksi hyvä ryhti on edellytys joustavalle ja kauniille liikkumiselle. Kun ryhti on kunnossa, myös keho ja mieli toimivat paremmin yhdessä ja hengitys kulkee pitäen energiatason hyvänä.

Ryhtiin voi vaikuttaa päivittäisillä toimillaan erittäin paljon. Hyvään ryhtiin vaikuttavat selkärangan kunto, lihastasapaino, keskivartalon lihakset ja niiden hallinta sekä asentotottumukset.

Keskivartalolla on suuri merkitys hyvän ryhdin aikaansaamisessa. Pinnallisten vatsa- ja selkälihasten tuki ei riitä, vaan syvät selkä- ja vatsalihakset sekä poikittainen vatsalihas, pallea ja lantionpohjan lihakset tulee olla kunnossa.

Sekä ryhdin hallinnassa että treeniliikkeissä lihasten aktivoitumisjärjestys on hyvin tärkeä. Liike alkaa aina syvien lihasten aktivoitumisella. Tämän jälkeen aktivoituvat pinnalliset lihakset. Normaalisti syvien lihasten aktivoituminen tapahtuu automaattisesti, ennen kuin liike alkaa.

Jos syvät lihakset ovat heikentyneet, aktivoituminen myöhästyy. Syvien lihasten hallinnan ja aktivoitumisen puute aiheuttaa ryhtimuutoksia, lihakset eivät toimi tehokkaasti ja liikkuminen voi olla riskialtista.

Hyvän ryhdin ylläpitämistä auttaa kun kiinnittää siihen huomiota arkitoimissa. Mitä useammin korjaat ryhdin hyväksi ja muistutat kehoasi, sitä nopeammin sen opit.