Eskari-iässä lapsen suussa tapahtuu paljon muutoksia. Maitoetuhampaat alkavat yksitellen heilua ja uusia pysyviä hampaita puhkeaa suuhun irtoavien maitohampaiden tilalle ja hammasrivistön jatkoksi. Tätä vaihetta eskari-ikäisen lapsen suussa kutsutaan hampaiston ensimmäiseksi vaihduntavaiheeksi.

Hampaiston ensimmäisen vaihduntavaiheen aikana olosuhteet suussa hetkellisesti muuttuvat suuntaan, jossa hampaiden reikiintymisen riski kasvaa. Eskarilaisen hampaat tarvitsevatkin aiempaa enemmän huomioita sekä lapselta itseltään että myös meiltä vanhemmilta.

Mikä eskari-ikäisen suussa muuttuu

Maitohammasvaihe kestää keskimäärin 6. ikävuoteen asti, jonka jälkeen lapsen suussa käynnistyy hampaiston ensimmäinen vaihduntavaihe. Ensimmäisenä maitohampaana alkaa heilua alaetuhammas, jonka irrotessa tilalle puhkeaa lapsen ensimmäinen pysyvä etuhammas.

Samoihin aikoihin ensimmäisen pysyvän etuhampaan kanssa suuhun puhkeaa hammasrivistön jatkoksi ensimmäinen pysyvä poskihammas, kuutoshammas. Kuutoshampaat puhkeavat ensin alaleukaan ja sitten yläleukaan. Ensimmäisen vaihduntavaiheen aikana kaikki kahdeksan maitoetuhammasta vaihtuvat pysyviin etuhampaisiin ja kaikki neljä pysyvää kuutoshammasta puhkeavat suuhun.

Pysyvät kuutoshampaat poikkeavat muodoltaan ja kooltaan muista suussa olevista hampaista, mikä hankaloittaa niiden puhdistamista. Kuutoshampaan suuhun puhkeaminen on kotioloissa hankala havaita, ja hammas saattaakin olla jo pitkälti suussa, ennen kuin se tulee huomatuksi ja harjatuksi. Hammasharjan ulottaminen ja kohdistaminen takana sijaitsevien kuutoshampaiden kaikille pinnoille on aiempaa maitohammasvaihetta haastavampaa, ja vaatii harjaajalta runsaasti hienomotorisia taitoja. Hienomotoriset taidot vasta kehittyvät tässä iässä, minkä vuoksi eskarilaisen hampaiden puhdistuksessa aikuisen apu ja valvonta ovat erityisen tärkeitä.

Aikuisen avulla uudet hampaat tulevat huolellisesti puhdistettua ja hampaiden reikiintymiseltä
yleensä vältytään.

Miten hampaiden reikiintymistä voidaan ehkäistä

Hampaiden säännöllinen harjaus kahdesti vuorokaudessa muodostaa perustan hyvälle suun terveydelle ja hampaiden reikiintymisen ehkäisylle. Hammasharjaksi eskarilaiselle suositellaan sähköhammasharjaa ja harjan käyttäjäksi aikuista. Eskarilaisen uudet kuutoshampaat tarvitsevat harjauksessa aiempaa enemmän huomiota, ja vaikka uusia hampaita ei oma silmä vielä erottaisikaan, olisi aktiivinen harjaus maitohammasrivistöjen viimeisten hampaiden takaa hyvä aloittaa viimeistään tässä iässä, jotta hammasharja varmasti tavoittaisi uudet hampaat heti niiden suuhun puhjetessa.

Pysyvät hampaat tarvitsevat maitohampaita enemmän fluoria, minkä vuoksi hammastahna olisi
vaihdettava 6-12 vuotiaille suunnattuun junior-fluorihammastahnaan. Ns. aikuisten hammastahna sopii eskarilaiselle yhtä hyvin kuin junioreille suunnattu versio, mutta maku siinä on lapsen mielestä usein turhan voimakas. Tärkein kriteeri hammastahnalle on sen riittävä fluoripitoisuus, fluoria hammastahnassa tulisi olla 1450ppm, pitoisuuden voi tarkistaa hammastahnatuubin teksteistä. Hammastahnaa annostellaan eskari-ikäisen hammasharjalle kerrallaan n. 0,5 – 2cm.

Säännöllinen ateriarytmi ja napostelun välttäminen

Muita keskeisiä asioita eskarilaisen hampaiden hoidossa ovat säännöllinen ateriarytmi sekä sokeripitoisten ruokien ja -juomien tiheän käytön että napostelun välttäminen. Säännöllinen ksylitolin käyttö ruokailukertojen jälkeen on suositeltavaa meille kaikille, mutta erityisen suositeltavaa ksylitolin käyttö on eskari-iässä, jossa hampaiden reikiintymisriski on hetkellisesti kohonnut.

Mikäli reikiintyminen lapsen suussa hyvästä hampaiden omahoidosta huolimatta käynnistyy, olisi tilanteeseen puututtava mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Kuutoshampaiden syvät uurteet voidaan tarpeen mukaan suojata pinnoitteilla, jolloin hampaiden puhdistettavuus helpottuu ja alkava reikiintyminenkin saadaan usein pysäytettyä.

Uudet kuutoshampaat hyötyvät myös fluorilakkauksesta, joka voidaan tehdä joko suuhygienistin- tai hammaslääkärin vastaanotolla. Yksilöllinen hoitosuunnitelma tehdään lapselle hammaslääkärin vastaanotolla ja se sisältää myös ennaltaehkäisevän hammashoidon käyntien tarpeellisuuden arvion ja hoitosuunnitelman. Jotta muuttuviin tilanteisiin pystyttäisiin reagoimaan riittävän ajoissa, ovat säännölliset kerran vuodessa tapahtuvat tutkimuskäynnit hammaslääkärin luona keskeisiä.

Vinkit herkutteluun

Perinteinen karkkipäivä on järkevin vaihtoehto jos ja kun herkkuja syödään. Erityisesti koululaisten ja teinien kanssa sokeristen herkkujen ja välipalojen kontrollointi on vielä astetta vaikeampaa. Hyvä tapa olisi yhdistää sokeriset esim. jälkiruuat aina aterioihin. Perään kannattaa ottaa ksylitolia katkaisemaan happohyökkäys. Olennaista on myös, että hampaat tulee harjattua huolella kahdesti vuorokaudessa. 

Voit myös kuunnella Kehtaanko kysyä? podcastin jakson 45 Lasten hampaiden hoidosta, vieraana lasten suunhoitoon erikoistunut hammaslääkäri My Blomqvist lasten Mehiläisestä. Jaksossa keskustellaan mm. Miten lasten hampaita tulisi hoitaa ja miten lasten hammashoito eroaa aikuisten hampaiden hoidosta? Ovatko reiät maitohampaissa vaarallisia ja mikä on pahinta lasten hammasterveyden kannalta.

Vieraskynän kirjoittaja: Tarja Siltanen, lasten hammashoidon erikoishammasslääkäri, Lasten Mehiläinen

Lähde: Karieksen (hallinta). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseura Duodecimin ja Suomen
Hammaslääkäriseura Apollonian asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 2020. [päivitetty 10.1.2023]. www.käypähoito.fi.