Äidiksitulo on naisen elämän kiistatta mullistavin kokemus. Se myllertää sekä kehon että mielen ja usein myös sosiaaliset suhteet - koko elämän. Ei siis ihme, että moni äiti lähtee synnytyssairaalasta vauva kainalossa enemmän tai vähemmän pyörällä päästään.

Lapsen syntymä on maailman luonnollisin asia mutta se ei tarkoita, että äidiksi tuleminen olisi helppoa.  Äitien mielenterveyteen erikoistunut psykiatri Alexandra Sacks sanoo, että kun lapsi syntyy, syntyy äitikin. 

Äidiksi tulo on prosessi

Antropologi Dana Raphael lanseerasi jo vuonna 1975 käsitteen matrescence, jonka olemme kääntäneet matreskenssiksi. Se tarkoittaa äidiksi kasvamista ja tulemista samalla tavoin kuin nuoruus (adolescence) tarkoittaa aikuiseksi kasvamista. 

Nordic Fit Maman uusi kirja Äidin hyvinvointi (Readme.fi) käsittelee juuri matreskenssia ja valottaa sen eri puolia ja vaiheita. Matreskenssi alkaa nimittäin jo silloin, kun lapsesta aletaan haaveilla eikä lopu koskaan. Erityisesti raskaana ollessaan ja lapsivuodeaikana äiti tarvitsee tukea ja huolenpitoa. Nordic Fit Maman metodi, jonka esittelemme kirjassamme, ei keskity vain fyysiseen toipumiseen ja kuntoutumiseen vaan ottaa huomioon myös mielenterveyden ja jaksamisen. 

Ei ihanaa eikä kamalaa vaan elämää

Vauva on monelle suuri toive mutta se ei tarkoita, että äidiksi tulo olisi pelkästään “ihanaa”. Erityisesti sosiaalinen media luo usein epärealistisia odotuksia ja siloiteltuja näkymiä lapsiperheiden elämästä. Ns. somemasennus johtuu juuri somevaikuttajien päivitysten ja heidän seuraajiensa omien kokemusten välisestä ristiriidasta. Itsensä vertaileminen muihin ei yleensä johda hyvään. Seurauksena voi olla tyytymättömyyttä, riittämättömyyden tunnetta, jopa masennusta.

Ei ole mitään yhtä tapaa olla äiti ja vaikka siltä ei ehkä aina näytäkään, äidiksi kasvaminen ei ole yhdellekään äidille mikään suora, kuopaton tie. Se on ennenkaikkea kasvu- ja oppimiskokemus. Elämän kitkakohdissa, joita erityisesti ihmissuhteet tuottavat, ihminen oppii eniten. Mikään tuskin kasvattaa ihmistä niin kuin vanhemmuus.

Lapsiperheissä sattuu ja tapahtuu. Arki on usein kaoottista, vanhemmat väsyneitä ja parisuhteet koetuksella. Elämä lasten kanssa on kuitenkin myös kiehtova seikkailu, syvää iloa ja loputonta rakkautta. 

Irti kielteisyysharhasta 

Aivojemme kielteisyysharhan (negativity bias)  takia huomiomme etsiytyy usein negatiivisiin asioihin ja hyvä jää vähemmälle huomiolle. Aivot ovat kehittyneet suojelemaan meitä vaaroilta. Siksi ne skannaavat ympäristöstämme jatkuvasti uhkia. Jos tuntuu, ettei näe tilanteessaan tai ympäristössään mitään hyvää, kannattaa alkaa opettaa aivojaan uusille tavoille. Onneksi ne oppivat. Kun hyviin asioihin keskittyy, niitä alkaa nähdä enemmän. 

Media on, ja varmasti aivan aiheellisesti, antanut palstatilaa ikäville raskaus- ja synnytyskokemuksille. On tärkeää, että epäkohtia nostetaan esille, mutta tärkeää olisi myös tuoda esille hyviä kokemuksia. 

Näyttelijä Sanna Stellan keräsi juuri tästä syystä hyviä synnytyskokemuksia ja julkaisi kirjan nimeltä Hyvien synnytystarinoiden kirja. Se on tervetullut kommentti äitiydestä käytävään keskusteluun. Jokainen synnytys on erilainen ja niin on myös jokainen synnytyskokemus. Mutta siitä, että monessa lapsiperheessä on enemmän kuin yksi lapsi, voi päätellä, että synnytykset sujuvat keskimäärin ilman suuria traumoja. Useimmat äidit toipuvat ja ovat valmiita uuteen koitokseen, oli ensimmäinen synnytys ollut millainen tahansa. 

Stellan kuvaa itse suuren uusioperheensä aamuja YLEn haastattelussa näin:

“Ne aamut ovat ihan horroria, ihan kauheita. Voi että, kuinka haluaisin olla ihminen, joka on viikannut asiat valmiiksi aamuksi edellisiltana. Kyllähän ne aamut rähinäksi usein menee ja pikkusen liian myöhään lähdetään”.

Kaoottisista aamuista huolimatta hän kertoo kuitenkin enimmäkseen nauttivansa perheestään ja elämästään suurperheessä. Ihmiselle tekee hyvää joskus unohtaa itsensä ja olla olemassa toisia varten, hän sanoo. Se ei tarkoita, että pitäisi kokonaan kadota vauvakuplaan. Jokainen tarvitsee omaa aikaa ja tilaa. Vaikka niitä voi vauva-arjessa olla vaikeaa järjestää, kannattaa muistaa, että lapsi on vauva hyvin lyhyen aikaa. Hän kasvaa ja kehittyy nopeasti ja vaikka sitä voi olla vaikea uskoa unenpuutteen ja uupumuksen aiheuttamassa koomassa pyykkivuorien keskellä, useimmat äidit muistelevat vauva-aikaa haikeina. 

Äidiksi kasvaminen

Matreskenssi on yhä vähän tutkittu ja heikosti ymmärretty prosessi. Jokainen äiti on oman matreskenssinsa paras asiantuntija. On hyvä pitää mielessä, että kaikki tunteet on sallittuja, minkään kokemuksen ei pidä tuntua tietynlaiselta ja apua on saatavissa, jos omat voimat eivät riitä. 

Ja erittäin tärkeää on muistaa, että äiti on lapselleen riittävän hyvä. Täydellinen ei ole kukaan eikä onneksi tarvitsekaan. Donald Winnicot, lastenlääkäri ja psykoanalyytikko toi jo vuonna 1953 esille, ettei vanhemman pidä suojella lastaan pettymyksiltä vaan lapselle on hyväksi jo varhain oppia, että elämässä sattuu ja tapahtuu. 

Äitikin saa tehdä virheitä ja “epäonnistua”, koska niin tekevät kaikki. 

Kirjamme Äidin hyvinvointi on lahja kaikille äideille. Se tarjoaa tukea, inspiraatiota, lohtua ja käytännön ohjeita, jotta jokaisen äidin matreskenssi, äitimatka, olisi mahdollisimman hyvä. Elämä muuttuu synnytyksen jälkeen. Maailmaan on syntynyt pienokainen, jonka jälkeen arki ei enää ole ennallaan. Perheessä on uusi jäsen, joka voi vaatia ympärivuorokautista hoivaa ja vie erityisesti äidin ajan ja usein voimatkin. Arjen organisointi ja itsestä huolehtiminen on mietittävä uudelleen. Äidin keho ja mieli palautuvat uudessa tilanteessa, jossa aikaa itselle ei enää ole samalla tavalla kuin ennen. Kirjaa on saatavissa kauttamme, kirjakaupoista ja kirjastoista. 

Neljä äitimatkaa

Äitiys herättää tunteita laidasta laitaan. Kuuntele Kehtaanko kysyä? podcastin jaksosta "Äidiksi kasvaminen, matreskenssi" mitä taitoluistelija Laura Lepistö, Valmentamon perustaja Anne Karilahti, hyvinvointivalmentaja Evelina Lorek ja Nordic Fit Maman perustaja Riina Laaksonen ovat oppineet äitiydestä? Mitä ohjeita he antaisivat nuoremmille versioille itsestään ja muille naisille, jotka ovat vasta äitimatkansa alussa? Entä miten äiti suojelisi itsetuntoaan siltä arvostelulta, jota äidit usein saavat kuulla?