ALOITA NYT

Harjoitussupistukset, pahoinvointi ja lääkitys raskausaikana

raskaus
harjoitussupistus

Raskaus on naiselle aivan erityistä aikaa ja kehon muutokset ja monet raskausoireet mietityttävät ja huolettavat. Kysyimme Nordic Fit Maman raskaana olevien valmennuksessa mukana kulkevalta synnytyslääkäriltä, Aura Pyyköseltä, harjoitussupistuksista, pahoinvoinnista ja lääkkeiden käytöstä raskausaikana.

 

Mitä ovat harjoitussupistukset ja mistä ne tunnistaa? Sattuvatko harjoitussupistukset ja ovatko ne haitallisia?

Supistus tarkoittaa sitä kun kohtulihas supistuu. Se tuntuu ulospäin kohdun pingottumisena, eli supistuksen aikana vatsa tuntuu ulkoapäin kokeiltuna kovalta.

Toisilla supistus tuntuu kuukautiskipumaisena tuntemuksena. Ns. parhaat harjoitussupistukset ovat kuitenkin sellaisia, että niitä ei välttämättä edes tunne. Supistuksen sen sijaan näkee kun vatsa kovettuu, tai tuntee kädellä kun kohtu menee kovaksi kun siellä paine kasvaa. Jos supistuksen tuntee, on tuntemus hyvin lievä, ehkä epämiellyttävä tunne ja supistus rauhoittuu levossa.

Vaarattomia ennenaikaisia supistuksia sanotaan harjoitussupistuksiksi, sillä niiden avulla kohtu harjoittelee tosipaikkaa, eli synnytystä, varten. Harjoitussupistukset ovat siis täysin tavallinen asia raskausaikana ja esimerkiksi kävelyn aikana voi supistella koko ajan. Jos liikut paljon, voi supistelu tuntua ärsyttävältä, sillä kaikki liike provosoi kohtulihasta harjoittelemaan. Eli todennäköisesti mitä aktiivisemmin liikut raskausaikana, sitä enemmän harjoitussupistuksia tulee.

Kannattaa muistaa myös, että kehon kuivuminen lisää supistelua. Muistathan siis juoda vettä jos harjoistussupistuksia on paljon. Hyvä nestetytys on treenatessa aina tärkeää, mutta erityisen tärkeää kun treenaa raskaana. Jos tuntuu, että supistuksia on paljon, kannattaa levon lisäksi ensiapuna käyttää nesteytystä eli juoda vettä.

Harjoitussupistuksia tulee usein jatkuvasti yleensä jo keskiraskaudesta alkaen ja supistelu on pääosin hyvälaatuista. Ennenaikainen supistelu, joka kypsyttää kohdunsuuta, on vakavampi tilanne ja vaatii asiantuntijan apua ja mahdollisesti sairaslomaa. Jos supistaessa kipu on kova, voi se olla merkki siitä, että kyseessä on supistus joka vaikuttaa kohdunkaulaan. Jos tämäntyyppistä supistelua on paljon ja
asia yhtään epäilyttää, on kohdunsuun tilanne syytä tarkistaa lääkärissä.

 

Kootusti vielä yleisohjeena harjoitussupistuksista voi pitää, että ne ovat:

  1. epäsäännöllisiä ja tulevat harvakseltaan,
  2. kohtalaisen lyhytkestoisia, tavallisesti puolesta minuutista minuuttiin,
  3. pikemmin epämukavia kuin kipeitä eli muistuttavat hyvin lievää kuukautiskipua
    tai alaselkä- tai alavatsatuntemusta,
  4. laantuvat levossa ja
  5. niihin ei liity veristä tai runsaan vetistä vuotoa.

 

Mistä raskauspahoinvointi johtuu ja milloin on otettava yhteyttä asiantuntijaan?

Raskaudenaikainen pahoinvointi on hyvin yleistä. Lähes 90% äideistä kokee jonkinasteista pahoinvointia tai kuvotusta.

Raskauspahoinvoinnin syytä ei täysin tiedetä. Todennäköisesti se liittyy hormonaalisiin muutoksiin, osin estrogeeniin, osin istukkahormoniin ja osin kilpirauhashormoniin, jonka määrä myös nousee alkuraskaudessa.

Vakava pahoinvointi eli hyperemesis on harvinaisempi. Siitä kärsii ehkä 1-2% raskaana olijoista. Se on rajua pahoinvointia ja oksentelua, joka voi jatkua pitkälle keskiraskauteen ja joissakin harvoissa tilanteissa jopa synnytykseen saakka. Sen taustalla on mitä todennäköisimmin selkeä geneettinen alttius sillä vaiva on perinnöllinen.

Hyperemesiksen tekee erityisen hankalaksi se, että koska sitä ei aina tunnisteta, sitä usein vähätellään ja pidetään normaalina vaikka se on kaukana siitä.

Vakavasta, hoitoa vaativasta pahoinvoinnista on kyse silloin, kun se alkaa haitata elämää. Jos on hankaluuksia huolehtia itsestään, eli ei jaksa esimerkiksi valmistaa itselleen syötävää eikä muista juoda, koska on niin puhki, on syytä ottaa yhteyttä neuvolaan.

Hälytysmerkki on myös painon laskeminen lyhyessä ajassa yli 5%. Jos tuntuu, että pissaamistarve ja pissan määrä selkeästi vähenevät tai virtsa on tosi tummaa, on myös pikaisesti lähdettävä selvittämään, mistä on kyse.

Hyvä englanninkielinen sivusto, josta saa lisätietoa hyperemesiksestä on hyperemesis.org. Hyperemesiksen hoitoon saat asiantuntijan apua myös Nordic Fit Maman yhteistyökumppanin, Islan kautta.

 

Lääkkeiden käyttö raskausaikana

Yleistäen: mikään kipulääke ei ole raskausaikana yksittäisinä annoksina käytettynä kovinkaan vaarallinen.

Niin sanotut tulehduskipulääkkeet, kuten vaikka ibuprofeiieni on aiemmin laitettu kokonaan pannaan, vaikka niitä voi käyttää ensimmäisellä kolmanneksella kohtalaisen turvallisesti, kunhan käyttö on rajallista.

Usein sanotaan, että raskausaikana saa käyttää vain parasetamolia, mutta jos esimerkiksi kärsii kovista päänsäryistä tai on loukannut itsensä tai ollut toimenpiteessä, ibuprofeiieni tai vastaava voi olla paljon parempi ratkaisu kuin parasetamoli.

Kroonisiin sairauksiin kuten verenpaineeseen, diabetekseen tai masennukseen määrätyistä lääkkeistä kannattaa keskustella lääkärin kanssa, mielellään jo raskauden suunnitteluvaiheessa. Yleistäen voisi sanoa että esimerkiksi verenpainelääkitystä ja diabeteslääkitystä yleensä joudutaan raskausaikana
muuttamaan.

Mielialalääkitys taas lopetetaan usein vähän turhankin hanakasti. Raskaus ja synnytyksen jälkeinen aika on todella riskialtista mielialan heilahteluille. Esimerkiksi masennus tai ahdistuneisuus voivat palata voimakkaina vaikka tilanne olisikin ollut jonkun aikaa tasainen. Lääkityksestä raskausaikana voit keskustella Nordic Fit Maman yhteistyökumppanin, Islan lääkärin etävastaanotolla

 

Liikunnasta raskauden eri kolmanneksilla ja mm. harjoitussupistuksista kuulet myös Kehtaanko kysyä? podcastin jaksosta 44, missä keskustellaan synnytyslääkäri-Auran kanssa siitä, mitä raskauden eri kolmanneksilla tulee ottaa huomioon liikunnan ja suorituskyvyn suhteen. Mitä voi tehdä ja mitä kannattaa välttää? Miten aktiiviliikkujana jatkaa, entä kannattaako liikunta raskausaikana aloittaa, jos ei ole ennen liikkunut?

 

Kirjoituksen sisältö on poimittu Nordic Fit Maman raskaana olevien valmennuksesta, jossa on asiantuntijana mukana Islan perustaja, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Aura Pyykönen. Isla on naisten oma etäklinikka, joka tarjoaa empaattisempaa ja yksilöllisempää hoitoa etenkin raskauden ympärille.

Aura kulkee valmennuksessa mukana ja tarjoilee vastauksia yleisimpiin huolenaiheisiin ja kysymyksiin raskauden jokaisella kolmanneksella ja heti synnytyksen jälkeen Aura myös auttaa valmistautumaan synnytykseen turvallisin mielin. Nordic Fit Maman asiakkaana saat kaikki Islan lääkärivastaanotot 20% edullisemmin.

 

Tutustu valmennuksiimme:

Katso kaikki valmennukset